Kasvatustieteellisen seuran vuoden 2020 palkintojen saajat julkistettiin

Julkaistu: 15.12.2020 18:40

Suomen kasvatustieteellinen seura huomioi Kasvatustieteen päivillä Helsingissä 15.12.2020 jaetuilla palkinnoilla vuoden parhaan pro gradun, väitöskirjan sekä nuoren tutkijan artikkelin. 

PALKITTUJEN ESITTELYT:


SUOMEN KASVATUSTIETEELLISEN SEURAN PRO GRADU -TUTKIELMAPALKINTO

Suomen kasvatustieteellisellä seuralla on pitkä perinne palkita paras kasvatustieteellinen pro gradu -tutkielma vuosittain kasvatustieteen päivien yhteydessä. Seura haluaa tällä tavoin nostaa esille kiinnostavia korkeatasoisia pro gradu -tutkielmia ja niiden tekijöitä. Lisäksi palkinnolla halutaan kannustaa tutkijan uralle. Palkittavia ehdokkaita on pyydetty dekaaneilta kaikista kasvatustieteellisistä tiedekunnista suomalaisissa yliopistoissa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen päiviä järjestävä toimikunta yhdessä Jyväskylän yliopiston kollegoiden kanssa on arvioinut palkittavaksi lähetetyt ehdokkaat.

Suomen kasvatustieteellisen seuran vuoden 2020 pro gradu -tutkielmapalkinto myönnetään RIIKKA ANTTOSELLE, joka on tehnyt pro gradu -tutkielman Tampereen yliopistossa aiheesta ”Kuudesluokkalaisten taidot arvioida lähteiden luotettavuutta”.

ARVIONTILAUTAKUNNAN PERUSTELUT:

Riikka Anttosen pro gradu -tutkielma tarkastelee kuudesluokkalaisten oppilaiden taitoja arvioida lähteiden luotettavuutta sekä lukusujuvuuden, luetun ymmärtämisen ja sukupuolen yhteyttä arviointitaitoihin. Tutkielman aihe on tieteellisesti ajankohtainen, ja se on käytännöllisesti tärkeä kouluopetuksen näkökulmasta sekä yhteiskunnallisesti.

Anttonen on perehtynyt huolella ja perusteellisesti aihepiirin kansainväliseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen. Hän laajentaa ymmärrystä lukutaidosta, luetun ymmärtämisestä sekä siihen liittyvistä tekijöistä. Teoreettinen viitekehys kohdentuu tutkielman tavoitteen mukaisesti erityisesti lähteiden luotettavuuden arviointiin sekä lasten ja nuorten lähteiden arviointitaitoihin.
Tutkimuskysymykset on asetettu perustellusti suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen, ja ne on muotoiltu selkeästi.

Tutkimuksen toteuttaminen, menetelmälliset ratkaisut ja mittarit on kuvattu ja perusteltu huolella. Tutkimuseettiset seikat ja käytännöt on toteutettu ja kuvattu yksityiskohtaisesti. Aineiston analyysin vaiheet ja tilastolliset analyysit on kuvattu huolella ja havainnollisesti taulukoita hyödyntäen.

Tutkielman tulokset ovat kiinnostavia ja osoittavat, ettei sujuva lukutaito yksin riitä arvioimaan lähteiden luotettavuutta. Tutkimuksen päätelmät ja johtopäätökset ovat monipuolisia.
Anttonen on perehtynyt syvällisesti tutkimuseettisiin ja tutkielman luotettavuutta koskeviin kysymyksiin. Hän tarkastelee omaa työtään monipuolisen kriittisesti.
Kokonaisuutena arvioiden Anttonen on onnistunut tekemään innovatiivisen pro gradu -tutkielman erittäin ajankohtaisesta aiheesta. Tekijä osoittaa sekä teoreettista että menetelmällistä perehtyneisyyttä tutkimusaiheeseensa. Tutkielma kehittää aihepiirin tutkimusmenetelmiä ja tuottaa poikkeuksellisen tärkeää uutta tietoa.

KASVATUSTIETEELLINEN SEURA ONNITTELEE RIIKKA ANTTOSTA PALKINNOSTA JA TOIVOTTAA MENESTYSTÄ SEURAAVIIN VAIHEISIIN.


SUOMEN KASVATUSTIETEELLISEN SEURAN VÄITÖSKIRJAPALKINTO

Suomen kasvatustieteellisen seuran vuoden 2020 väitöskirjapalkinto myönnetään JENNI TIKKASELLE, joka on tehnyt artikkeliväitöskirjan Turun yliopistossa aiheestaConstructing Life Courses in Times of Uncertainty. Individualisation and Social Structures in the Context of Finnish Education”

Yhtä lailla kuin pro gradu-palkinnon kohdalla, Suomen kasvatustieteellisellä seuralla on pitkä perinne palkita joka vuosi kasvatustieteen päivien yhteydessä paras kasvatustieteellinen väitöskirja. Seura haluaa tällä tavoin nostaa esille kiinnostavia korkeatasoisia väitöskirjoja ja niiden tekijoitä. Palkinnolla halutaan kannustaa eteenpäin lupaavasti alkaneella tutkijan uralla. Palkittavia väitöskirjaehdokkaita on pyydetty dekaaneilta kaikista kasvatustieteellisistä tiedekunnista suomalaisissa yliopistoissa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen päiviä järjestävä toimikunta yhdessä Jyväskylän yliopiston kollegoiden kanssa on arvioinut palkittavaksi lähetetyt ehdokkaat.

ARVIONTILAUTAKUNNAN PERUSTELUT:

Kasvatustieteen tohtori Jenni Tikkasen väitöskirja tarkastelee sosiaalisen muutoksen ja sosiaalisten erojen uusintamisen heijastumista koulutukseen ja elämänkulun rakentamisen reunaehtoihin. Artikkeliväitöskirja perustuu neljään artikkeliin, jotka tarkastelevat myöhäismodernin ajan ja siinä vallitsevan uusliberalistisen poliittisen ideologian vaikutuksia koulutukseen, koulutuksellisen eriytymisen mekanismeja ja vaikutuksia, sekä sosiaalisten rakenteiden ja pääoman muotojen merkitystä koulutuspolkujen muodostumisessa. Aiheita lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista. Kaksi ensimmäistä artikkelia vertailee eurooppalaisia maita, kaksi jälkimmäistä keskittyy Suomeen.

Väitöskirja asemoituu kasvatustieteen, sosiologian ja nuorisotutkimuksen alueille, ja se on teoreettisesti vahvasti ankkuroitunut bourdieulaiseen viitekehykseen. Tutkimus on teoreettisesti ansiokas siinä, että se tarkastelee taloudellisen ja kulttuurisen pääoman, vanhempien koulutusodotusten, sekä nuorten koulutukseen liittyvien kokemusten, toiveiden ja huolten suhteita myöhäismodernissa yhteiskunnassa.

Menetelmällisesti väitöskirja on poikkeuksellisen ansiokas. Siinä on hyödynnetty laajoja kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia aineistoja, ja tämän myötä on voitu tavoittaa sekä laajuutta että syvyyttä tutkittavien ilmiöiden tarkasteluun.

Tutkimuksen tulokset korostavat myöhäismodernin individualisaation merkitystä nuorten koulutuspolkujen ja elämänkulkujen muodostumisessa. Tulokset osoittavat sosiaalisten rakenteiden edelleen jatkuvan tai jopa kasvaneen merkityksen. Niillä nuorilla, joilla on taustansa ansiosta runsaasti pääomaa, on paremmat mahdollisuudet sellaiseen reflektiivisyyteen, jota myöhäismodernissa ajassa menestyminen edellyttää. Väitöskirjatutkimus korostaa sosiaaliluokan merkitystä koulutuksellisissa prosesseissa ja koulutusjärjestelmissä, ja erityisesti suhteessa reiluuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

KASVATUSTIETEELLINEN SEURA ONNITTELEE JENNI TIKKASTA PALKINNOSTA JA TOIVOTTAA MENESTYSTÄ TUTKIJAN URAN SEURAAVISSA VAIHEISSA.


SUOMEN KASVATUSTIETEELLISEN SEURAN PARAS KASVATUSTIETEELLINEN ARTIKKELI -PALKINTO JUNIORITUTKIJALLE

Suomen kasvatustieteellinen seura on järjestänyt vuodesta 2018 kasvatustieteen alan junioritutkijoille avoimen paras kasvatustieteellinen artikkeli -kilpailun. Seura haluaa tällä tavalla tukea alan lupaavia nuoria tutkijoita. Avoimesta kilpailukutsusta on tiedotettu laajasti seuran verkostoissa ja kasvatustieteellisten tiedekuntien kautta. Kilpailuun ovat voineet lähettää ehdotuksia nuoret tutkijat itse tai on voinut ehdottaa jotakuta nuorta tutkijaa palkittavaksi artikkelista.

Vuonna 2020 seura on päättänyt myöntää palkinnon HETA TUOMISELLE artikkelistaMotivation across a transition: changes in achievement goal orientations and academic well-being from elementary to secondary school. Learning and Individual Differences 79.

Heta Tuominen on kirjoittanut artikkelin yhdessä Markku Niemivirran, Kirsti Longan ja Katariina Salmela-Aron kanssa.

ARVIONTILAUTAKUNNAN PERUSTELUT:

Heta Tuomisen ja tutkimusryhmän artikkelissa ”Motivation across a transition: changes in achievement goal orientations and academic well-being from elementary to secondary school” tarkastellaan oppilaiden erilaista motivationaalista orientoitumista koulunkäyntiin ja näiden erojen yhteyksiä kouluhyvinvointiin. Vaikka oppimismotivaatiota ja erilaisia tavoiteorientaatioita on tutkittu paljon, meillä on ainoastaan vähän tutkimustietoa kehityksellisistä muutoksista näissä orientaatioissa. Tuomisen ja kollegoiden tutkimuksen vahvuutena onkin pitkittäisasetelma, joka on mahdollistanut motivaation kehityksen tarkastelun ”alakoulusta yläkouluun” -koulutussiirtymän aikana. Tutkimus edustaa sekä tärkeää perustutkimusta aiheesta (esim. tavoiteorientaatioiden suhteellisesta pysyvyydestä) että tekee tärkeitä huomioita tarpeesta tunnistaa oppilaiden erilaisia tavoiteorientaatioita ja muokata oppimisympäristöjä näitä erilaisia motivationaalisia tarpeita huomioivimmiksi. Tällä pyrittäisiin estämään myös tässä tutkimuksessa havaitut muutokset oppimisen kannalta myönteisemmästä motivaatioryhmästä kielteisempään.

Tuomisen ja kollegoiden tutkimuksella on vahva teoreettinen perusta. Aiheen kannalta olennaiset käsitteet on määritelty yksiselitteisesti ja selkeästi. Lisäksi tutkimuksessa luodaan laaja, kattava ja esimerkillisen tiiviisti kirjoitettu katsaus alan aikaisempiin tutkimuksiin. Tämä katsaus toimii myös aukottomana siltana ja perusteluna Tuomisen ja kumppaneiden tutkimuksen tarpeellisuudelle.

Tutkimus on menetelmällisesti erittäin korkeatasoinen. Aineisto on onnistuneesti kerätty kahdessa vaiheessa. Analyysimenetelmät edustavat alan viimeaikaisinta menetelmällistä osaamista ja soveltuvat aiheen käsittelyyn erittäin hyvin. Menetelmäosion selkeästi kuvattuja ratkaisuja voi suositella luettavaksi kaikille ryhmittelyanalyyseista sekä varsinkin niiden pitkittäistarkastelusta kiinnostuneille tutkijoille.  Tutkimuksessa käytetyt mittaristot ovat aikaisemmissa tutkimuksissa validoituja ja toimiviksi todettuja. Menetelmien ja mittareiden käyttö perustellaan hyvin aikaisempaan tutkimukseen pohjautuen. Tulokset esitellään selkeästi vaihe vaiheittain. Tutkimus jatkaa onnistuneesti oppimismotivaatiota ja tavoiteorientaatioita käsittelevää tutkimustraditiota tuoden uusia näkökulmia keskusteluun. Tutkimuksen onnistuneet menetelmälliset valinnat toimivat hyvänä esimerkkinä laadukkaan pitkittäisasetelmaan perustuvan tutkimuksen toteuttamisesta.

KASVATUSTIETEELLINEN SEURA ONNITTELEE HETA TUOMISTA PALKINNOSTA JA TOIVOTTAA MENESTYSTÄ TUTKIJAN URALLA.