Korkeakoulutetut työmarkkinoilla: ihanteet ja eriytyvät asemat -seminaari 7.10.2022

Korkeakoulutetut työmarkkinoilla: ihanteet ja eriytyvät asemat

Mitä korkeakoulusta valmistuneet kertovat siirtymisestä koulutuksesta työelämään? Millaisia ihanteita ja vaatimuksia korkeasti koulutetut kohtaavat työmarkkinoilla ja miten he niitä ratkovat?

Olemme tarkastelleet muun muassa näitä kysymyksiä juuri päättyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa Itä-Suomen ja Turun yliopiston tutkimushankkeessa Korkeakoulusta valmistuneiden työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoille (2018-2022).

Tervetuloa kuulemaan uusia tutkimustuloksia hankkeen loppuseminaariin!

Aika ja paikka:

7.10.2022 klo 12.00-15.00

Turun yliopisto, Educarium 3 (Assistentinkatu 5) & Zoom

Seminaarin ohjelma löytyy hankkeen verkkosivuilta: https://sites.uef.fi/highemploy/ 

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään 29.9.2022 tästä linkistä: https://forms.office.com/r/kn9SrANaJZ 

Kutsua saa välittää eteenpäin!

Lisätietoja: Päivi Siivonen, paivi.siivonen@utu.fi

Lue lisää hankkeesta:  https://sites.uef.fi/highemploy/ 

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.–10.11.2022 Rovaniemellä

Olet lämpimästi tervetullut Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäiville 9. – 10.11.2022 Lappiin, Rovaniemelle!

Tutkimuspäivien teema on ”Tulevaisuuden taidot ja osaaminen – yhdenvertaisuus digitalisaation ajassa”. Työelämä muuttuu, tavat oppia ja tehdä työtä muuttuvat myös. Oppimisen ja työn aika- ja paikkasidonnaisuudet sekä henkilökohtaisten, kasvokkain kohtaamisten merkitykset muuttuvat. Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntamme tapaa toimia. Tutkimuspäivillä pohditaan, mitä nämä muutokset edellyttävät koulutukselta.

Näitä ja muita ajankohtaisia teemoja käsitellään Tutkimuspäivillä kutsupuheenvuoroissa, rinnakkaissessioissa ja paneelikeskusteluissa. Päivien aikana on myös mahdollisuus vierailla Lapin AMKin ja Lapin koulutuskeskus REDUn oppimisympäristökohteissa. Mukana tapahtumassa ovat yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittäjät ja tutkijat sekä työelämän yhteistyökumppanit. Tule sieki!

Meillä järjestäjinä onkin ilo ilmoittaa, että Tutkimuspäivien parhaista tieteellisistä artikkeleista kootaan vuonna 2023 julkaistava Ammattikasvatuksen aikakauskirjan teemanumero 3/2023 (JUFO 1).

Keynotet

Stephen Billett, professori, Griffith University, Australia

Päivi Tynjälä, professori, Jyväskylän yliopisto

Kolmas keynote vahvistetaan lähiaikoina

Tärkeät päivämäärät

Abstraktien jättämisaika päättyy: 16.9.2022
Ilmoitus abstraktien hyväksymisestä: 4.10.2022
Early bird -hinta päättyy: 9.10.2022
Ilmoittautuminen päättyy: 6.11.2022
Tutkimuspäivät Rovaniemellä: 9. – 10.11.2022

Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautumiset tapahtuman verkkosivuilla: https://www.ulapland.fi/tutkimuspaivat2022

Tätä kutsua saa välittää eteenpäin. Nähdään Rovaniemellä!

In English: https://www.ulapland.fi/EN/Events-University-of-Lapland/Vocational-and-Professional-Education-Research-Conference-2022

Kasvatus 1/21 nyt saatavilla avoimena. Katso tästä myös tuleva avautumisaikataulu.

Kasvatus-lehden numero 1/21 on nyt saatavilla avoimena verkossa. Lehti löytyy Journal.fi -palvelusta: https://journal.fi/kasvatus/announcement/view/429

Vuoden 2021 numerot 2-5 avautuvat avoimiksi julkaisuiksi seuraavasti: 24.9. (2/21), 25.11. (4/21), 6.12. (3/21). Huom! 5/21 vasta 21.2. 2023.

Kasvatuksen pääkirjoitukset sekä English Summaries ovat avoimia julkaisuja numerosta 5/21 alkaen.

Kasvatuksen tulevien numeroitten alustavat julkaisuajankohdat: 4/22 lokakuun lopulla ja 5/22 korona-aiheinen teemanumero joulukuun lopulla.

Volunteers to act as Technical Assistants during ECER Plus: Technical Assistants will receive a free entry to ECER 2022 or ECER 2023

EERA office is looking for volunteers to act as technical assistants during ECER Plus, which is the online part of ECER 2022 conference, see here: https://eera-ecer.de/ecer-2022-yerevan/

As acknowledgement of the important role Technical Assistants will play during ECER Plus, EERA will offer all Technical Assistants a free entry to ERC and ECER 2022, Yerevan (in-person) or ERC and ECER 2023, Glasgow. When assigning Technical Assistants to sessions, EERA will try to take your Network preferences into account. (EERA networks here: https://eera-ecer.de/networks/) Technical Assistants will have full access to ECER Plus and so be able to attend sessions of their choice in their free time.

They will also receive an official certification from EERA that they acted as Technical Assistant for ECER Plus.

More info on the attached invitation. Becoming a Technical Assistant at ECER Plus 2022_Invitation

Kasvatustieteen päivät: jätä esiseminaari-, teemaryhmä- tai symposiumehdotuksesi 15.5. mennessä

Kasvatustieteen päivät 2022 järjestetään Oulussa 24.-25.11. ja esiseminaarit jo päivää ennen. Esiseminaari- teemaryhmä ja symposiumehdotusten haku on käynnissä ja jatkuu 15.5. saakka. Ehdotusten jättö tapahtuu konferenssin verkkosivujen kautta: https://kt-paivat2022.edu.oulu.fi/

 

Kasvatustieteellisen seuran väitöskirja ja pro gradu -palkinnot 2021

Suomen kasvatustieteellisen seuran myöntämät palkinnot vuoden parhaalle väitöskirjalle ja pro gradu -tutkielmalle julkistettiin Kasvatustieteen päivillä. Onnittelut palkituille! Ohessa valitsijaraadin perustelut.

Väitöskirjapalkinto

Jenni Helakorpi: Innocence, privilege and responsibility: Power relations in policies and practices on Roma, Travellers and basic education in three Nordic countries. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. linkki: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/317940

Jenni Helakorven väitöstutkimuksen aihe, romanivähemmistöjen peruskoulutus Pohjoismaissa ja siihen liittyvät toimintapolitiikat ja -käytännöt sekä valtasuhteet, on yhteiskunnallisesti tärkeä, ajankohtainen ja vain hyvin vähän tutkittu. Helakorven väitöstutkimus on tieteellisesti erittäin korkeatasoinen, omintakeinen ja monitieteinen. Tutkimus esittelee ja yhdistää erittäin huolellisesti ja ansiokkaasti kolmea teoreettista viitekehystä: 1) feministisiä teorioita, 2) jälkistrukturalismia ja 3) kriittisiä rodun ja valkoisuuden teorioita. Työn teoreettista uutuusarvoa lisää se, että tutkija uudelleen määrittelee joitakin tutkimusaiheensa kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten ”racialisation” ja ”whiteness”. Tutkimusaineisto on monipuolinen sisältäen politiikkadokumentteja ja näitä toimeenpanevien henkilöiden haastatteluja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Tutkimustulokset tuovat uutta tietoa tutkitusta aiheesta kriittisestä näkökulmasta. Tutkimus mm. paljastaa, että politiikkadokumenteissa romanien ongelmien ratkaisemista koskevat ehdotukset osoitetaan yleisesti romaniväestön edustajien vastuulle, mikä tuottaa eriarvoisuutta ja heijastelee epäsymmetrisiä valtasuhteita. Tutkimus lisää ymmärrystämme ja tarjoaa entistä moniulotteisemman käsitteellistyksen romanivähemmistöjen peruskoulutuksesta Pohjoismaissa ja siihen liittyvistä toimintapolitiikoista ja -käytännöistä sekä valtasuhteista. Tutkimustulokset täydentävät tärkeällä ja uutta luovalla sekä poikkitieteellisellä tavalla useita tutkimusaloja; etenkin feministisen tutkimuksen, jälkistrukturalismin ja kriittiset rodun ja valkoisuuden teorioiden kansainvälistä tutkimusta. Tuloksilla voidaan nähdä olevan käytännön sovellusarvoa liittyen romanien koulutuksen edistämiseen, inklusiivisen opetuksen järjestämiseen ja romanien yhdenvertaisuuden edistämiseen koulukonteksteissa, etenkin Pohjoismaissa

Pro gradu -palkinto

Maija Mustonen: Työhäpeä työelämän tunnekokemuksena. Itä-Suomen yliopisto, opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus. linkki: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/24568/16142570671012811566.pdf

Arviointilautakunta esittää, että vuoden 2021 kasvatustieteen pro gradu tutkielma -palkinto myönnetään Maija Mustosen tutkielmalle Työhäpeä työelämän tunnekokemuksena. Tutkielma on tehty Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa, kasvatustieteiden ja psykologian osaston opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutuksessa.

Tutkielman tavoitteena on luoda kuvaa siitä, millainen työelämäkokemus työhäpeä on. Tutkimustavoite tarkennetaan kolmeksi tutkimuskysymykseksi, jotka kohdentuvat työhäpeän kohteisiin, työhäpeän tunteen luonteen tarkasteluun ja työhäpeän merkitykseen yksilöiden ura- ja elämänkuluissa.

Tutkielman aiheen valinta on omaperäinen ja innovatiivinen keskustelunavaus. Tunteiden tutkimus on pitkään ollut paitsiossa tieteellisessä keskustelussa, mutta vahvistunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Myös kiinnostus häpeän tunteiden tutkimukseen on lisääntynyt, mutta työhön liittyvään häpeään kohdentuvaa tieteellistä tarkastelua ei juurikaan ole.

Tekijä osoittaa vahvan perehtymisensä häpeän tunteen käsitteellistämisen kysymyksiin, käsitteen eri ulottuvuuksiin ja häpeän tunteen kansainväliseen ja kotimaiseen tutkimuskirjallisuuteen. Häpeä tulkitaan biologisista ja psykologista taustoistaan huolimatta ensi-sijaisesti yhteiskunnalliseksi käytänteeksi – yksityisestä luonteestaan huolimatta häpeän katsotaan syntyvän sosiaalisessa kontekstissa ja liittyvän siten yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin konventioihin

Tutkielman metodologisena taustafilosofiana toimii fenomenologinen ajattelu, ja sen aineisto on tuotettu verkkokeskustelujen ja avoimen verkkokyselyn avulla. Tutkimukseen osallistujat ovat pääosin 20–40-vuotiaita naisia. Analyysi perustuu aineiston ja teorian vuoropuheluun ja yhdistää teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja dialogisen tematisoinnin menetelmiä. Kaikkineen tutkimuksen metodologisista ratkaisuista rakentuu oivaltava ja samalla tieteellisesti laadukas kokonaisuus, johon liittyviä rajoitteita tekijä myös ansiokkaasti arvioi tekstissään.

Tutkimuksen tulosten raportoinnissa toteutuu erinomaisella tavalla aineistoesimerkkien avulla konkretisoitujen havaintojen esittäminen ja niiden kytkeminen aiempaan tutkimukseen. Tuloksista piirtyy yhtäältä yksilöllisten häpeän aiheiden moninaisuus, toisaalta työhäpeän kytkeytyminen ennen kaikkea arvostetuksi ja nähdyksi tulemiseen sekä merkityksellisyyden kokemukseen. Tuloksissa eritellään työhäpeän lähtökohtia, sen ajallista ilmenemistä samoin kuin työhäpeän vaikutuksia uraratkaisuihin, työelämäkäyttäytymiseen ja työhyvinvointiin. Kaikkineen tulokset ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa.

Kokonaisuutena Maija Mustosen eriomaisesti kirjoitettu pro gradu -tutkielma osoittaa poikkeuksellista tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen tekemisen kypsyyttä. Mustonen tuo työhäpeää koskevaan keskusteluun tarkastelun, joka varmasti kiinnostaisi myös kansainvälistä lukijakuntaa, jos tutkimus olisi luettavissa englanniksi.

Kasvatustieteellinen seura valitsi uuden hallituksen

Kasvatustieteellisen seuran syyskokous valitsi 25.11.2021 seuralle uuden hallituksen vuosien 2022-2023 toimintakaudelle.

Uuden hallituksen kokoonpano on seuraava:

Puheenjohtaja Heli Ruokamo, Lapin yliopisto Varapuheenjohtaja Teemu Valtonen, Itä-Suomen yliopisto

Jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet

Janne Varjo, Helsingin yliopisto | Annika Pastuhov, Åbo Akademi
Hanna Järvenoja, Oulun yliopisto | Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto
Tanja Vehkakoski, Jyväskylän yliopisto | Pekka Räihä, Tampereen yliopisto
Piia Seppänen, Turun yliopisto | Sonja Kosunen, Helsingin yliopisto
Tiina Soini-Ikonen, Tampereen yliopisto | Sari Yrjänäinen, Turun yliopisto

Sihteeri Satu Piispa-Hakala, Itä-Suomen yliopisto | Rahastonhoitaja Saku Määttä, Turun yliopisto | Tiedottaja Antti Ronkainen, Itä-Suomen yliopisto

Suomen kasvatustieteellisen seuran sääntömääräinen syyskokous 25.11.2021 klo 9-10

Lämpimästi tervetuloa Suomen kasvatustieteellisen seuran sääntömääräiseen syyskokoukseen

Kokous pidetään torstaina 25.11.2021 klo 9-10.

Kokoukseen voi osallistua etäyhteyslinkin kautta (https://uef.zoom.us/j/65454403997) tai paikanpäällä Joensuussa (Yliopistokatu 7, Futura-rakennus). Jos tulet kokoukseen yliopistolle, ilmoittaudu ehdottomasti sihteerille 23.11. mennessä (satu.piispa-hakala@uef.fi).

Kokouksen esityslista liitteineen löytyy seuran verkkosivuilta: https://www.kasvatus.net/kasvatustieteellisen-seuran-saantomaarainen-syyskokous/

Tervetuloa!

Kirjoittajakutsu Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirjaan 2022

Kirjoittajakutsu

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura on vuodesta 1935 lähtien julkaissut vuosikirjaa, jonka nimi on nykyään Koulu ja menneisyys. Vuosikirjalla on vertaisarviointitunnus ja Julkaisufoorumilla luokitus 1.

Vuoden 2021 vuosikirjan teemana oli 100-vuotias oppivelvollisuus. Ulkoisesti komea ja sisällöllisesti täysipainoinen vuosikirja on luettavissa Journal.fi -sivustolla ja tilattavissa seuran kotisivuilta (https://www.kasvhistseura.fi/julkaisut/koulu-ja-menneisyys), josta löytyvät myös aikaisemmat vuosikirjat.

Vuoden 2022 vuosikirjalla ei ole erityistä teemaa. Kirjaan ovat tervetulleita erilaiset kasvatusta tai koulutusta käsittelevät tekstit.

Vertaisarvioitu kirjoitus

Mikäli tähtäät kirjoituksellasi vertaisarviointiin, lähetä noin 150 sanan mittainen vapaamuotoinen artikkeliehdotuksesi vuosikirjan päätoimittajalle (arto.nevala@uef.fi) viimeistään 31.12.2021. Kirjoittajille ilmoitetaan kahden viikon kuluessa ehdotuksen hyväksymisestä. Hyväksytyn ja vertaisarviointiin tähtäävän artikkelin tulee olla valmis arvioitavaksi ja ladattuna Journal.fi -sivustolle 30.4.2022 mennessä. Arvioitsijoilta saadun palauteen pohjalta muokattu teksti palautetaan lopullisessa muodossa Journal.fi -sivustolle 15.9.2022 mennessä.

Muut, vertaisarvioimattomat kirjoitukset

Lisäksi tervetulleita ovat muunlaiset kirjoitukset eli katsaukset, puheenvuorot tai muistelut, joita ei vertaisarvioida. Ne voivat silti sisältää lähdeviittauksia ja lähdeluettelon. Ehdotus vertaisarvioimattomaksi tekstiksi (myös noin 150 sanaa) pitää lähettää päätoimittajalle (arto.nevala@uef.fi) viimeistään 31.3.2022. Vuosikirjan toimituskunta arvioi ehdotuksen ja ilmoittaa hyväksymisestä huhtikuun 2022 loppuun mennessä. Vertaisarvioimattoman kirjoituksen tulee olla lopullisesti valmiita ja ladattuna Journal.fi -sivuostolle 15.9.2022 mennessä.

Vuosikirja ilmestyy marras-joulukuun vaihteessa 2022. Se julkaistaan avoimena verkossa ja myös painettuna, mikäli seuran talous sen sallii.

Yksityiskohtaiset kirjoitusohjeet löytyvät Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran toisen julkaisun Kasvatus & Aika verkkosivuilta tai tästä linkistä: https://journal.fi/kasvatusjaaika/kirjoittajaohjeet.

Tartu rohkeasti tilaisuuteen ja kysy tarvittaessa lisää!

Arto Nevala

päätoimittaja

arto.nevala@uef.fi

Tiedote: Kasvatuksen digiloikka – asteittain avoimeksi julkaisuksi

Suomen kasvatustieteellinen seura ja Koulutuksen tutkimuslaitos

11.5.2021

Kasvatuksen digiloikka – asteittain avoimeksi julkaisuksi

Tieteellinen aikakauskirja Kasvatus siirtyy tämän vuoden puolella asteittain kotimaisten tiedelehtien yhteiseen Journal.fi-palveluun. Numerosta 1/2021 alkaen lehdet julkaistaan Journal.fi:ssa, mutta kaikki tilaajat saavat edelleen myös paperilehden.

Kasvatuksen digiloikka ja avoimeen julkaisemiseen siirtyminen on historiallisesti merkittävää. Lähes 160 vuotta vain paperisena ilmestynyt lehti alkaa nyt ilmestyä myös verkossa.

Muutoksen myötä tutkimustiedon saatavuus paranee, sillä tutkimustieto tavoittaa yhä useamman. Samoin ajankohtaiset tutkijoiden puheenvuorot ja kirjoitukset ovat entistä laajemmin saatavilla. Digiloikka mahdollistaa myös tehokkaampia viestimisen tapoja: yksittäistäkin artikkelia voidaan jakaa erilaisia somekanavia pitkin.

Kasvatus-lehden avoimella julkaisemisella on 12 kuukauden viive. Henkilötilaajat ja Suomen kasvatustieteellisen seuran jäsenet voivat lukea verkkolehden heti sen ilmestyttyä. Lukeaksesi lehden, rekisteröidy Journal.fi-palveluun täyttämällä rekisteröitymislomake. Jos olet jo rekisteröitynyt, kirjaudu sisään. Linkki lehteen on: https://journal.fi/kasvatus.

Lukemiseen tarvitaan maksukoodi, joka lähetetään tilaajille ja seuran jäsenille sähköpostitse tai kirjeitse. Yhteisötilaajat ja kaikki muut lukijat pääsevät lukemaan verkkolehden 12 kuukauden viiveellä.

Kasvatus-lehdessä on tapahtunut tänä vuonna myös muita muutoksia. Uutena päätoimittajana on aloittanut Kirsi Pyhältö, joka toimittaa yhteistyössä Janne Varjon kanssa lehteä vuoden 2021 loppuun saakka. Lehden toimituskuntaa on myös laajennettu uudistuksen myötä. Esko Harni on aloittanut maaliskuun lopulla lehden uutena toimittajana.

Lisätietoja

Auli Toom, 050-4154852, auli.toom@helsinki.fi, Suomen kasvatustieteellisen seuran puheenjohtaja

Antti Ronkainen, antti.ronkainen@uef.fi, Suomen kasvatustieteellisen seuran tiedottaja

Kirsi Pyhältö, kirsi.pyhalto@helsinki.fi, Kasvatus-lehden päätoimittaja

Janne Varjo, janne.varjo@helsinki.fi, Kasvatus-lehden päätoimittaja

Esko Harni, 0504700188, esko.p.harni@jyu.fi, Kasvatus-lehden toimittaja